Korsisaari on perheyritys, jolla on takanaan jo 95 vuoden historia. Vuodet ovat sisältäneet monia käänteitä: kilpailua ja kasvua, sota-ajan ja lama-ajan, liiketoimintakauppoja ja toimialalaajennuksia. Perheyritystä on luotsannut eteenpäin jo kolme sukupolvea. Olemme ylpeitä liiketoimintamme jatkumisesta liki sadan vuoden ajan ja tahdomme seuraavassa kertoa perheyrittäjyytemme muutamista keskeisistä vaiheista.
Korsisaari-yhtiöiden liiketoiminta sai alkunsa 1920-luvulla. Yrityksen perustaja Emil Korzard, sittemmin Korsisaari, ajoi ensimmäisen linja-autovuoronsa vapunpäivänä 1929 Nurmijärven kirkonkylältä Helsinkiin. Matka kesti noin puolitoista tuntia ja maksoi 3,50 markkaa suuntaansa. Tästä päivästä lasketaankin Korsisaaren historia alkaneeksi. Linja-autoliikennöintiä oli kuitenkin edeltänyt jo muutaman vuoden ahkerointi kuorma-autolla rahdin ajossa. Kuorma-auton lavalle asennettujen penkkien myötä myös matkustajia tuli mahdolliseksi ottaa kyytiin, ja samalla Emil Korzard alkoi suunnitella siirtymistä rahdinajosta linja-autoliikennöintiin. Emil Korzard perusti Nurmijärven Linja-auto Oy:n 15.12.1934. Yhtiökumppaneiksi ryhtyivät hänen tuleva puolisonsa Helvi Costiander sekä työtoverinsa Jukka Flinkman yhdellä osakkeella kumpainenkin. Samaan aikaan kun yhtiö merkittiin kaupparekisteriin keväällä 1935 Emil muutti sukunimensä Korzardista Korsisaareksi. Nurmijärven Linja-auto Oy piti tiukasti puoliaan Uudellamaalla, kun kilpailu kanssaliikennöitsijöiden kesken kävi kiivaaksi. Korsisaari pyrki määrätietoisesti kasvattamaan sekä vuorojensa määrää että liikenteensä reittejä ja myös tilausajot kuuluivat Nurmijärven Linja-auto Oy:n toimialaan alusta lähtien.
Sota-aika mullisti niin ihmisten kuin yritystenkin elämän. Talvisodan syttyessä vuonna 1939 Emil Korsisaari, monien muiden yrittäjien muassa, lähti rintamalle. Lisäksi Nurmijärven Linja-auto Oy luovutti sota-aikana yhteensä kahdeksan linja-autoa, lähinnä Korsisaaren suosimia Volvoja ja Sisuja, puolustusvoimien käyttöön. Linja-autokalustoa käytettiin sodissa ennen kaikkea loukkaantuneiden kuljetuksiin. Emil Korsisaaren palvellessa eri autokomppanioissa muun muassa autonkuljettajana, ajo-opettajana, automestarina ja teknillisenä ryhmänjohtajana hänen vaimonsa Helvi Korsisaari otti yrityksen hoitaakseen. Pula vaivasi kotirintamaa ja ensimmäinen Suomessa kortille joutunut tuote oli nestemäinen polttoaine. Myös renkaista ja varaosista oli puutetta. Nämä vaikeudet johtivat yhtäältä siihen, että ajettavia vuoroja vähennettiin, ja toisaalta siihen, että ajetuissa vuoroissa tungeksittiin. Onneksi kekseliäisyydellä päästiin vastaavasti eteenpäin: polttoainepulassa alkoivat pian helpottaa puukaasulla kulkevat autot eli häkyrit. Puna-armeijan ilmaiskut verottivat kuitenkin myös kotirintaman autokalustoa. Onnettomuus oli suuri, kun kaksi Korsisaarten kotiin jääneistä linja-autoista menetettiin yhden ja saman vuorokauden aikana: yksi vaunu vaurioitui pommituksen aikaansaamassa sirpalesateessa Helsingin linja-autoasemalla ja toinen paloi poroksi. Lisäksi tuona samaisena päivänä Emil Korsisaaren tuliterä Buick vietiin valtiolle. Pahaksi onneksi talli, johon tämä henkilövaunu oltiin ajettu, joutui sekin venäläisten pommien kohteeksi: myös Buick tuhoutui. Rauhanajan koittaessa Suomi, suomalainen autokulttuuri ja myös Nurmijärven Linja-auto Oy alkoivat onneksi kuitenkin taas nousta siivilleen.
Linja-autoliikenne alkoi kasvaa sotien jälkeisen jälleenrakentamisen myötä. Rekisteröityjen linja-autojen määrä lisääntyi tasaisesti Suomessa noin 20 %:n vuosivauhtia, kun rintamalta palautettuja ajokkeja kunnostettiin takaisin liikenteeseen. Sotien jälkeen nokkamalliset linja-autot alkoivat antaa tietä niin kutsutuille bulldog-koreille: vaikka monet autoilijat vannoivat nokallisten autojen nimiin, jo 30-luvulla esitellyn nokattoman bulldog-mallin kiistattomat edut – kuten sisätilojen avaruus, matkatavaratilojen tilavuus ja parempi näkyvyys kuljettajan paikalta – toivat vannoutuneimmatkin vastustajat viimein potkiskelemaan bulldogien renkaita. Vuoromäärän noustessa, henkilökunnan lisääntyessä ja autokaluston karttuessa Emil Korsisaari rakennutti uuden varikon Nurmijärven kirkonkylälle vuonna 1948. Helsingin olympialaisten lähestyessä vuonna 1952 kuljettajille teroitettiin kohteliaan käytöksen ja siistin pukeutumisen merkitystä. Emil Korsisaari toimi itse unkarilaisten urheilijoiden kuljettajana. Olympialaiset toivat mukavasti lisätienestejä Nurmijärven Linja-auto Oy:lle. Sotienjälkeisisssä uudelleenrakentamisen tunnoissa Nurmijärven Linja-auton nousua siivitti myös Emil Korsisaaren kahviastiastonsa kyljestä löytämä valkea joutsen, josta tuli perheyrityksen tunnus.
Helvi ja Emil Korsisaaren kolme poikaa Paavo, Timo ja Jouko Korsisaari olivat nuoresta pitäen toimineen perheyrityksessä mukana työskennellen lähinnä Korsisaaren omistamalla Shell-huoltoasemalla, Nurmijärven Autohuolto Oy:ssä, joka sijaitsi Korsisaaren uuden varikon kupeessa. Kokemuksen karttuessa ja liiketoiminnan kasvaessa toinen sukupolvi sai entistä enemmän tehtäviä hoitaakseen. Paavo Korsisaari toimi isänsä oikeana kätenä liikennejärjestelyistä huolehtien ja hänestä tulikin apulaisjohtaja vuonna 1964. Timo Korsisaari alkoi hoitaa äitinsä jalanjäljissä yrityksen kirjanpitoa ja hänet nimitettiin konttoripäälliköksi vuonna 1967. Nuorin veljeksistä, Jouko Korsisaari, oli kiinnostunut korjaamon toiminnoista ja hän aloitti vuonna 1970 yrityksessä korjaamopäällikkönä. Emil Korsisaarelle myönnettiin vuonna 1969 liikenneneuvoksen arvonimi. Korsisaari-yhtiöissä koettiin 1980-luvulla ensimmäinen sukupolvenvaihdos, kun yritysten toimitusjohtajaksi nimitettiin Paavo Korsisaari. Timo Korsisaari taas otti vastuulleen yritysten hallitusten puheenjohtajana toimimisen.
Nurmijärven Linja-auto Oy, jonka nimenlyhennys muotoon Nurmijärven Linja Oy astui voimaan 16.12.1962, kasvatti liiketoimintaansa ja kartutti omaisuuttaan pikku hiljaa. Emil Korsisaari itse linjasi strategiaansa muotoilemalla, että ”minä siitä yhden kerrallaan napsin pois.” Tällä Korsisaari tarkoitti kilpailijoiden linjojen tai yrityksien ostamista yksi kerrallaan; hänen haaveissaan siinsi tietenkin päivä, jolloin Nurmijärveltä niin Metsäkylän, Rajamäen, Röykän, Perttulan, Klaukkalan kuin Hyrylänkin kautta Helsinkiin suuntautuva linja-autoliikenne olisi kokonaan hänen hallussaan. Matkan varrella tehtiin hetkellinen paluu myös kuorma-autoilun pariin kun Korsisaari Oy perustettiin vuonna 1975 hoitamaan lähinnä soranajoa; liiketoiminta myytiin kuitenkin vuonna 1984 sen osoittauduttua kannattamattomaksi ja myös liian työlääksi hoitaa linjaliikennöinnin ohessa. Linja-autoliikenteen osalta liikennekentän kuninkuus saavutettiin viimein 1985 useiden yritysostojen jälkeen. Konttoreilla taas keskityttiin tietotekniikan hyödyntämiseen, jossa Korsisaari on ollut aina edelläkävijä; täten vuonna 1978 hallinnollisiin tarkoituksiin perustettu E. Korsisaari-Yhtymä Ky pystyi pitämään entistä parempaa huolta yhtiöiden taloudesta, kirjanpidosta ja laskutuksesta. Kauaskantoinen päätös yrityksessä tehtiin vuonna 1987, kun Korsisaaret sopivat varikon rakennuttamisesta Alhonniittuun. Uudelle varikolle päästiin muuttamaan seuraavan vuoden itsenäisyyspäivänä. Alhonniitun toimintakeskuksella on edelleen merkittävä rooli yrityksen menestyksessä.
Linjaliikennöinti joutui vastamäkeen monen muun alan tavoin laman koittaessa 1990-luvun alussa. Korsisaaret joutuivat kovan paikan eteen, kun laman seurauksena jouduttiin ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa irtisanomaan kaikkineen 24 kuljettajaa. Korsisaari-yhtiöissä taisteltiin ensin lamaa vastaan lopettamalla kannattamatonta liikennettä ja ostamalla kannattavia vuoroja. Liiketoiminta elpyi kuitenkin ennen kaikkea Korsisaarten uuden aluevaltauksen, pienkaluston avulla. Tärkeänä käännekohtana Korsisaarten kalustopolitiikassa voidaan pitää vuotta 1992. Tammikuun ensimmäisenä päivänä Korsisaaret ostivat vammaiskuljetuksia hoitavan Vantaan Inva-Auto Oy:n. Syyskuun ensimmäisenä päivänä taas Nurmijärven Linja Oy:n hallituksessa päätettiin ensimmäisen pienkalustoon kuuluvan kulkuneuvon ostosta – auton josta oli tuleva ensimmäinen Rapidi. Pienbussi Rapidi oli menestys. Linja-autoliitto nimesi Korsisaarten Rapidin vuoden 1993 linja-autotuotteeksi ja Rapidit palvelivat sittemmin niin tilausajoissa, kunnan kuljetuksissa, koulukyydeissä kuin lentokenttäkuljetuksissakin. Korsisaarista tuli nopeasti ahkerimpia pienkaluston käyttäjiä suomalaisten liikennöitsijöiden joukossa. Korsisaari oli aktiivisesti mukana myös suunnittelemassa ja toteuttamassa kutsuohjattua SAMPO-liikennettä Uudellamaalla. Timo Korsisaari vei pienkaluston käytöstä ja matkojenyhdistelystä kerryttämäänsä tietoa ja taitoa useiden luennointimatkojensa myötä myös Englantiin, Irlantiin, Italiaan, Ranskaan, Ruotsiin, Portugaliin ja Kreikkaan. Samaan aikaan tilausajojen puolella suurtapahtumien kuljetusjärjestelyistä tuli Korsisaaren valtti. Uutta vuosituhatta alettiin odottaa myös uusin tunnuksin: ranskalainen linja-autojen ulkovärityksiä suunnitteleva Graphibus loihti Eva Korsisaaren ehdotuksesta Korsisaaren uudeksi tunnukseksi leijoja; Emil Korsisaaren joutsen kulkee edelleen edellä, nyt vain leijojen kera. Kesäkuussa 1998 Aarno Lybeck aloitti yrityksen historian ensimmäisenä perheen ulkopuolelta tulleena toimitusjohtajana. Hänen irtisanomisensa jälkeen vuonna 2008 johtotehtävät siirtyivät jälleen suvun haltuun Timo Korsisaaren ottaessa hoitaakseen toimitusjohtajuuden.
Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä Korsisaari-yhtiöiden liiketoiminta monimuotoistui entisestään kun sairaankuljetus tuli osaksi liiketoimintoja: Korsisaaret ostivat 2000-luvun alussa Leppävaaran Ambulanssi Oy:n sekä perustivat Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n. Kolmannen polven edustaja, kirjanpitäjänä perheyrityksessä vuonna 1995 työnsä aloittanut Antti Korsisaari, ryhtyi ensihoitoliiketoiminnan toimitusjohtajaksi. Korsisaaren palveluvalikoimaan kuului kaikkea hoitotason ensihoidosta sairaaloiden välisiin siirtokuljetuksiin ja aikatilauskuljetuksiin sekä ensiapupäivystyksiin. Lisäksi turvapuhelinpalvelut olivat merkittävä osa Korsisaarten hankkiman Lohjan Sairaankuljetus Oy:n toimintaa. Terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön uudistus 2010-luvulla muutti kuitenkin ensihoitopalvelujen markkinoita: hankinnat keskitettiin alueellisesti ja samalla kiireellinen ensihoito sekä ensihoitovalmiuden ylläpitäminen siirtyivät sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitoksien alaisuuteen. Sairaankuljetusta alkoivat hoitaa suuremmat sijoittajarahoitteiset yritykset ja pienempien yritysten kilpailtaviksi jäi vain siirtokuljetuksia ynnä suurimpien kaupunkien matalariskisiä ensihoitotehtäviä. Näiden rakenteellisten muutosten myötä alalta katosi liki 200 yritystä. Viimeinen Korsisaaren ensihoitoon keskittynyt yritys, Korsisaari Ensihoito Oy, lopetti toimintansa 2021. Vuosien saatossa Korsisaaren ensihoitoon liittyvää osaamista on kuitenkin saatu jaettua eteenpäin ensiapukoulutuksina yrityksille ja yhteisöille.
Korsisaari-yhtiöiden elinvoimaisuuden keskeisiä edellytyksiä ovat olleet nopea toimintaympäristön muutoksiin reagointi ja kekseliäs uudenlaisen liiketoiminnan ideointi yhdistettynä luotettavaan ja laadukkaaseen palveluiden toteutukseen. Yksi 2000-luvun alun mittavimmista Korsisaaren linjaliikennöintiin vaikuttaneista yhteiskunnallisista murroksista on ollut Nurmijärven joukkoliikenteen käyttöoikeussopimus, jonka myötä Nurmijärven joukkoliikenne muuttui yhteiskunnan kilpailuttamaksi ja osittain myös yhteiskunnan rahoittamaksi. Tätä nykyä Korsisaari hoitaa niin Nurmijärven seudun linjaliikennöintiä kuin monia muitakin linjoja Uudellamaalla kilpailutusten jälkeen solmittuihin sopimuksiin perustuen. Korsisaarten omaa innovointia taas edustaa uusien sopimusmuotojen luonti, joiden avulla on mahdollista yhdistää vaikkapa tilausajoliikenteen ja joukkoliikenteen parhaat puolet. Korsisaari hoitaa tällaisena räätälöitynä sopimusliikenteenä Kilpilahden jalostamon työmatkaliikenteen. Lisäksi Korsisaari operoi linja-autoilla Finnairin aiemmin lentäen järjestämät Turun ynnä Tampereen sekä Helsingin väliset yhteydet. Myös erilaiset tapahtumakuljetukset kuuluvat Korsisaaren palveluihin. Pienkalustolla toteutettava liiketoiminta on säilynyt linja-autoliikennöinnin ohessa toisena Korsisaaren keskeisenä toimialana. Etenkin taksiliikenteestä on tullut 2000-luvulla tärkeä osa Korsisaari-yhtiöitä: taksiyhtiöitämme ovat Rapiditaxi Oy, Hiiden Taksipalvelu Oy, Helsingin Palveluauto Oy, B-Palvelu Oy ja Transmation Oy. Korsisaaren taksikalusto käsittää niin henkilöautoja kuin tilataksejakin yhteensä 50 auton verran. Yleisten taksipalveluiden ohessa Korsisaaren tarjontaan kuuluvat myös esteettömät kuljetukset, invataksikuljetukset, lentokenttäkuljetukset, koululaiskuljetukset, pientavarakuljetukset, edustusajot, Kelan vakiotaksikuljetukset ynnä asiointipalvelut asiakkaan kanssa tai puolesta. Toimialalaajennuksiakin uudelle vuosituhannelle on riittänyt: Korsisaari pyöritti omaa autokoulua, Uudenmaan ajo-opisto Oy:tä, vuosina 2011–2022. Lisäksi Alhonniitun toimintakeskuksen yhteydessä sijaitseva korjaamo on alkanut toimia Ivecon merkkihuoltona.
Nykyään Korsisaari-yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Antti Korsisaari. Timo Korsisaari jatkaa työtään hallitusten puheenjohtajana ja Jouko Korsisaari hallituksen jäsenenä; lisäksi yrityksessä toimii perheenjäseniä kolmannesta ja neljännestä sukupolvesta. Jatkamme siis perheyrityksenä matkaa kohti satavuotisjuhliamme vaalien ylpeinä perintöämme. Korsisaaren henkilöstöön kuuluu 250 ihmistä, ajoneuvoja meillä on 180 ja yhtiöitä kahdeksan. Keskeisin toimintakenttämme käsittää koko Uudenmaan sekä Lahden seudun. Keskitymme ainakin tällä erää linja-autoliikennöintiin ja taksipalveluihin, mutta olemme avoimia myös uusille liiketoiminnan avauksille menestyäksemme muuttuvassa maailmassa. Lisäksi tahdomme olla edelläkävijöitä vastuullisuudessa: joukkoliikennettä tarjoamalla mahdollistamme asiakkaillemme ekologiset valinnat; lisäksi tahdomme tehdä tämänkin työn mahdollisimman laadukkaasti, ympäristöystävällisesti ja turvallisesti, ja niinpä olemme sertifioineet toimintamme saavuttaen ISO 9001 -laatusertifikaatin, ISO 14001 -ympäristösertifikaatin sekä ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuussertifikaatin. Kiitämme sydämellisesti osaavaa, luotettavaa ja vastuullista henkilöstöämme, joka kaikkina näinä vuosina on pitänyt pyörämme pyörimässä – tätä työtä on tehty ansiokkaasti niin konttoreilla, korjaamoilla kuin liikenteessäkin. Kiitämme lämpimästi myös kaikkia asiakkaitamme Emil Korzardin 1920-luvulla kuorma-autonsa lavalle nikkaroimiin penkkeihin istuneista kyläläisistä aina 2020-luvulla linjaliikennettä, taksipalveluita ja tilausajoja käyttäviin matkustajiimme saakka – teidän luottamuksenne palveluihimme on siivittänyt menoamme jo 95 vuotta. Katsomme toiveikkaina tulevaan ja odotamme, että pääsemme viettämään yhdessä henkilöstömme ja asiakkaidemme kanssa Korsisaari-yhtiöiden 100-vuotisjuhlaa.
Historia on koottu Eva Korsisaaren kirjoittamasta ja Korsisaari-yhtiöiden vuonna 2009 julkaisemasta kirjasta nimeltä Yhtä matkaa. Korsisaari-yhtiöiden 80-vuotishistoria. Viimeisten 15 vuoden osalta tietoja on kerätty Antti Korsisaarelta.